Mentorointi on eräs tapa luoda menestystä. Kerromme tässä artikkelissa mitä mentorointi tarkoittaa ja miten sen avulla voidaan luoda menestyneitä työntekijöitä sekä yrityksiä. Tutustumme myös mentoroinnin historiaan sekä siihen, mitä tekemistä mentoroinnin historialla on Kreikan mytologioiden kanssa ja mistä maasta liikkeenjohdon mentorointi on saanut alkunsa. Jos mentorointi ja sen historia kiinnostavat sinua, on tämä artikkeli juuri sinua varten!
Mitä mentoroinnilla tarkoitetaan?
Mentoroinnilla tarkoitetaan menetelmää, jonka avulla siirretään osaamista sekä tietoa kokeneemmalta toimijalta kokemattomammalle. On tärkeää muistaa, että mentorointi pitää sisällään myös niin sanotun hiljaisen tiedon siirtämistä. Mentorina toimii kokenut, arvostettu sekä osaava asiantuntija, joka toimii kahdenkeskeisessä vuorovaikutussuhteessa mentoroitavansa kanssa. Mentoroitavan tulee olla kehityshaluinen, vaikka hän onkin mentoriaan huomattavasti kokemattomampi työ- tai opiskelutehtävissä, joihin häntä ohjataan.
Mentorointisuhteessa on tärkeää avoimuus, joka on koko suhteen perustana. Lisäksi molemminpuolinen luottamus on erittäin tärkeää; mentoroitavan on luotettava mentoriin ja päinvastoin. Luottamuksen lisäksi toimijoiden tasa-arvoisuus korostuu.
Mentoroinnin kautta pyritään kehittämään mentoroitavaan niin ammatillisesti kuin henkisestikin. Samalla pyritään myös selkeyttämään hänen työuraansa ja tarjoamaan hänelle työkaluja, joiden avulla hän voi menestyä työssään ja opinnoissaan. Mentoroitavan eli aktorin rooli on kisällin, valmennettavan, oppilaan sekä ystävän rooli ja mentorin roolina on toimia mestarina, valmentajana, opettajana, ystävänä ja kannustajana.
Mentoroinnin historian lyhyt oppimäärä
Mentoroinnin historian voidaan katsoa juontavan juurensa aina Kreikan mytologiaan, josta on tuttu tarina sotapäällikkö Odysseuksesta, Ithakan kuninkaasta sekä Odysseuksen ystävästä Mentorista. Tarinassa Odysseus oli lähdössä sotaan ja pyysi Mentoria pitämään huolta pojastaan. Mentor otti pyynnön tosissaan ja piti pojasta huolta neuvoen, opettaen ja kasvattaen tätä monta vuotta. Myyttisen tarinan mukaan Athene, jota pidettiin viisauden jumalattarena, ilmestyi toisinaan käyttäen Mentorin hahmoa. Mentorointi nähtiin siis mytologiassa sekä maskuliinisena että feminiinisenä ominaisuutena.
Mentorit ovatkin jatkaneet Mentorin tavoin mentoroitaviensa ohjaamista. Nämä kokeneet ja taitavat oman alan taitajat ovat auttaneet oman alansa aloittelijoita tukemalla, opettamalla ja ohjaamalla näitä kohti taitojen kehittymistä. Erityisen paljon mentoritoimintaa on tavattu taiteilijoiden sekä käsityöläisten keskuudessa ja mestari-kisälliperinne onkin ollut näillä aloilla suosittu tapa viedä tieto-taitoa eteenpäin. Voidaan kuitenkin sanoa, että mestari-kisälliperinne on elossa vielä tänä päivänäkin, joskin tietyllä tavalla erilaisessa muodossa kuin menneinä vuosina.
Puhuttaessa liikkeenjohdon mentoroinnista, johtavat mentoroinnin historian juuret Japaniin. Japani on maa, jossa arvostetaan ikää, joten siellä oli oivalliset puitteet mentoroinnin käyttämiselle liikkeenjohdossa. Japanista liikkeenjohdon mentorointi levisi Yhdysvaltoihin sekä Eurooppaan. Suomessa mentorointia alettiin käyttää henkilöstön kehittämisessä 70-luvulla. Myöhemmin se levisi myös korkeakoulujen käyttöön. Leviämään se lähti Suomessa 80-luvulla Kansainvälisen Naisjohtajainstituutti Woman ry:n toiminnan kautta.
Kuinka mentorointia hyödynnetään yritysmaailmassa?
Mentorointia on alettu käyttää yritysmaailmassa yhä enemmän. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi kehityskelpoisten opiskelijoiden opiskelu-, ammatti-, sekä urakehityksen nopeuttamiseen ja työmotivaation kohottamiseen. Monet suuret, kansainväliset yritykset tarjoavat mentorointiohjelmia. Näiden yritysten joukosta löytyvät esimerkiksi ABB sekä SAS.
Suomessa osa yliopistoista tarjoaa mentorointiohjelmia. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on yksi näistä yliopistoista Tampereen ja Oulun yliopistojen ohella. Yliopistojen vanavedessä myös monet ammattikorkeakoulut ovat ottaneet mentoroinnin mukaan opetusmenetelmiinsä. Esimerkiksi Helia tarjoaa opiskelijoilleen opiskelijamentorointiohjelman. Suomessa myös esimerkiksi naisjohtajille ja -yrittäjille on tarjottu monia laaja-alaisia mentorointiohjelmia, kuten WIT. 2013 Suomessa perustettiin Suomen Mentorit ry. Sen tavoitteena on tukea nuoria, jotka ovat työuransa alussa.
Mentorointia on jossakin vaiheessa pidetty välineenä ikäjohtamisessa. Tämä on kuitenkin alkanut yrityselämässä muuttua, sillä tietyillä toiminnan osa-alueilla nuoremmat henkilöt saattavat olla jopa vanhempia kokeneempia. Tällöin nuorempi henkilö voi aivan hyvin mentoroida vanhempaa, mikä on ikäjohtamisen periaatteiden vastaista. Modernissa mentoroinnissa kuitenkin mentorin kokemus on ikää tärkeämpi ominaisuus asiantuntijuuden muodostumiselle.
Vuorovaikutteisuus korostuu mentoroinnissa ja onkin huomattava, että myös mentori hyötyy menetelmän käytöstä. Mentoroinnin kautta mentori ylläpitää koko ajan yhteyksiään käytännön yliopisto- ja yrityselämään. Samalla hän voi auttaa iäkkäitä asiantuntijoita kohtaamaan ja ymmärtämään nuorempien mentoroitavien vaikeuksia ja ongelmia. Mentoroinnin aikana mentorille ja mentoroitavalle muodostuu käsitys yritys- ja yliopistoelämän uudenlaisista tuulista sekä vallitsevista kehityssuunnista. Tämä auttaa molempia osapuolia pysymään kehityksen mukana ja sen aallonharjalla.
Yritysmaailman mentoroinnissa tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus korostuvat. Toiminta on systemaattista ja se tähtää aktorin ja aktorin organisaation kehittymiseen. Lisäksi mentoroinnissa korostuu keskustelujen luottamuksellisuus, joka luo pohjan toimijoiden keskinäiselle luottamukselle. Onkin tärkeää, että aktorille valitaan juuri oikeanlainen mentori. Yritysmentorointi on perinteisesti ollut vapaaehtoista sekä maksutonta toimintaa, mutta nykyisin esiintyy myös ammattimentoreita, jotka pyytävät palveluistaan maksun.
Monet konsultit tarjoavat niin sanottua ammattimentorointia maksua vastaan ja tarjoavat näin osaamispääomaansa asiakasyrityksensä käyttöön. Konsultit voivat tarjota myös erilaisia koulutuksia, työvälineitä sekä vertaisfoorumeita. Nykyään mentoroinnista on kehitetty myös erilaisia toimintatapoja. Esimerkiksi ryhmämentorointi, projektimentorointi, käänteinen mentorointi sekä verkkomentorointi ovat esimerkkejä siitä, millaisiin ulottuvuuksiin mentorointi tarvittaessa venyy. Jos suomalaisista mentoreista pitäisi nostaa esiin yksi nimi, tulee monelle ensimmäisenä mieleen Jari Sarasvuo, joka on luonut mentoroinnista itselleen menestyvän bisneksen ja nostanut mentoroinnin mielenkiintoiseksi keskustelunaiheeksi myös sellaisten keskustelijoiden keskuudessa, joille yritysmaailma on muutoin kovin vieras.